Ympäristövastuu
Metsäsairilan lajittelu- ja kierrätyskeskuksen toimintaa ohjaa yksityiskohtainen ympäristölupa, joka on saatu lainvoimaiseksi vuonna 2010 Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Edellä mainitun luvan lisäksi alueen biokaasulaitoksen sekä kompostointilaitoksen toimintaa ohjaa Itä-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2018 myöntämä ympäristölupa. Lajittelu- ja kierrätyskeskuksen ympäristövaikutuksia seurataan valvonta- ja tarkkailuohjelman mukaisesti.
Lajittelu- ja kierrätyskeskuksen merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät kaatopaikkatoiminnan metaanipäästöistä. Metaania syntyy biohajoavan jätteen hajoamisessa hapettomissa olosuhteissa. Metaanipäästöjä vähennetään kaatopaikkakaasun talteenotolla sekä asumisessa syntyvän sekajätteen energiahyötykäytöllä.
Jätetäyttöalueen hoidon tavoitteena on vähentää jätteiden loppusijoittamisesta sekä käsittelystä aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Osa jätekeskuksen sähköstä tuotetaan vastaanottorakennuksen katolla sekä aurinkopaneelikentällä olevilla aurinkopaneeleilla.
Vesi
Suotovesi on sadevettä, joka suotautuu kaatopaikan läpi. Suotovedelle ominaisia piirteitä ovat mm. korkeat typpipitoisuudet, COD sekä sähköjohtavuusarvot. Muita suotovedessä esiintyviä ainesosia ovat mm. raskasmetallit ja erilaiset orgaaniset haitta-aineet.
Lajittelu- ja kierrätyskeskuksen kaikki suotovedet kerätään yhteen suotovesialtaaseen, josta ne pumpataan Mikkelin Vesilaitoksen jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2023 jätevedenpuhdistamolle pumpattiin 91 600 m3 jätevettä puhdistettavaksi.
Metsäsairilan lajittelu- ja kierrätyskeskuksen alueella sekä alueen läheisyydessä tehdään säännöllistä tarkkailua pinta-, pohja- ja suotovesistä vesien tarkkailuohjelman mukaisesti.
Ilma
Jätetäyttöalueella muodostuva kaatopaikkakaasu sisältää lähinnä metaania, hiilidioksidia sekä pieniä määriä rikki-, kloori- ja fluoriyhdisteitä. Metsäsairilan lajittelu- ja kierrätyskeskuksessa kaatopaikkakaasun haitallisia vaikutuksia vähennetään kaasun talteenotolla.
Lajittelu- ja kierrätyskeskuksen biokaasupumppaamo on otettu käyttöön vuonna 2002. Vuoteen 2005 asti muodostunut kaasu poltettiin soihdussa. Vuodesta 2005 vuoden 2018 kesäkuuhun muodostunut kaasu hyödynnettiin mikroturbiinilaitoksessa, jossa viisi mikroturbiinia tuotti kaasusta sähköä. Vuodesta 2012 myös syntyvä lämpö otettiin talteen. Heinäkuussa 2018 otettiin käyttöön mikroturbiinilaitoksen korvannut kaasumoottorivoimala, jossa kaatopaikkakaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä alueen omaan käyttöön.
Vuonna 2023 lajittelu- ja kierrätyskeskuksessa kerättiin talteen 50 825 m3 kaatopaikkakaasua, jonka metaanipitoisuus oli keskimääräisesti 55 %. Kaikki kerätty kaasu hyödynnettiin kaasumoottorivoimalassa.
Lajittelu- ja kierrätyskeskuksen haju- ja melupäästöjä seurataan säännöllisesti tarkkailuohjelman mukaisesti.
Ympäristötoiminnan tunnuslukuja
| Ympäristötoiminta | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
|
Kerätyn kaatopaikkakaasun hyödyntämisaste |
% |
100 |
100 | 100 | 100 |
|
Ilmastovaikutuksen torjunta kaatopaikkakaasun talteenotolla |
t (CO2-ekv) |
1 291 |
275 | 345 | 383 |
|
Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolle johdetun |
kg |
5 147 |
4 885 | 4 068 | 6 486 |
|
Näytteenottomäärä, jätevedet (suotovedet ym.) |
kpl/a | 10 | 10 | 10 | 10 |
|
Näytteenottomäärä, pohja- ja pintavedet |
kpl/a | 43 | 43 | 43 | 43 |